Vaikuttamisharhama: "sörkkäsemällä voin muuttaa toisen ihmisen"
Kuinka usein sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa (mistä vaan aiheesta) että arjen kanssakäymisessä kuvitellaan, että toisen ihmisen ajatuksia voi muuttaa "sörkkäsemällä" suuressa aatteen palossa?
Eli osoittamalla, kuinka VIISAS , OIKEAMIELINEN ja OIKEASSA OLEVA minä olen, ja kuinka tyhmiä ja kuinka väärässä toisen osapuolen edustajat ovat - mutta että kuitenkin pohjimmiltaan kaikki keskustelu on turhaa, koska toiset ovat vaan niin parantumattomasti vialllisia, ettei sille kuitenkaan mitään voi.
Kaava on hyvin yksinkertainen, ja aina yhtä "tehokkaasti" toimiva.
"Hei, te"...
- suvikset / rasistit
- ateistit / uskovaiset
- vasemmistolaiset / kapitalistit
- natomyönteiset / natokielteiset
- evoluution vastustajat / kannattajat
- eu-myönteiset /eu-kielteiset
"...kattokaa nyt kuinka TYHMIÄ, NAURETTAVIA,VÄÄRÄSSÄ OLEVIA JA PAHOJA ihmisiä olette. Vaadin teitä muuttumaan toisenlaisiksi, eli täysin samanlaisiksi NIINKUIN MINÄ! Lisäksi, toisaalta, kaikki asiat ovat joka tapauksessa täysin parantumattomasti maailmassa pielessä, ja se on TEIDÄNKALTAISTENNE SYYTÄ. Mutta kertakaikkiaan, minulla on nyt niin tärkeää sanottavaa, että en voi vaietakaan."
....
Joo, todella hyvin toimii, näin saavuttaa varmasti todella merkittäviä tuloksia (joskin ne ovat vääjäämättä päinvastaisia kuin mitä tarkoitus oli) ...
Oletko kuullut kodinkoneliikkeen huippumyyjästä joka käyttää tätä argumentaatiota myyntityössään? En minäkään.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Toivotan kuitenkin vilpittömästi onnea, jokaiselle tämän kaavan testaajalle, josko se joskus tilastojen vastaisesti toimisi siihen suuntaan, kuin testaaja pyrkii. Päivä se paistaa risukasaankin, sanotaan.
Samalla totean, että EN väitä, että en KOSKAAN olisi kirjoittanut tämän kaavan suuntaviivojen mukaisesti...
Haluan nyt kovastikin tärkeänä, muka, tuoda esiin, että 'sörkkäsemällä' (vs. sörkkäisemällä) oli tarkoituksellinen kirjoitusvirhe, koska se kuulosti sörkeen syvältä.
Ei sitä yleensä "sörkkästä" toista sillä, että se muuttais ajatteluaan, vaan kyse on lähinnä omasta pätemisestä ja olon helpottamisesta. Toisin sanoen tuollaiset kirjoitukset tehdään itsekkäistä lähtökohdista, kun halutaan vähän purkaa tuntoja.
Jos se oikeasti auttaa, niin kiva. Itse olen kuitenkin vähentänyt aatteellista ähkimistä ja puhkimista eri asioista kohtuullisessa määrin, koska se saattaa jättää itselle täysin tyhjentyneen olon ja myös nimenomaan vahvistaa ilmiötä jota sillä yrittää vastustaa.
Tähän vaikuttaa tietysti sekin, että kaikesta maailman epäreiluudesta ja sekavuudesta huolimatta, uskon absoluuttisesti Jumalaan, joka pyörittää jossain koko hommaa, ja vaikka tuntuisi ettei missään ole mitään tolkkua, niin uskon vain että tolkku on olemassa.
Toinen asia, että uskon, vaikka se kuulostaisi järjettömältä, että pelkällä oikeamielisellä rukouksella monissa tapauksissa saa enemmän todella aikaiseksi, kuin mitään tekemällä, saati kirjoittamalla. Sitten on asioitakin, joissa pitää itse tehdä jotain tai kirjoittaakin kannattaa.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 4 kommenttia